INFRASTRUKTUURIN PUUTTEET JA TARVE UUDELLE, PITKÄN AIKAVÄLIN INVESTOINTIMALLILLE

Maailman talouden kehitystä on edelleen vaikea ennustaa, vaikka vuoden 2008 talouskriisin puhkeamisesta on kulunut vuosia.

Institutionaaliset sijoittajat etsivät vaihtoehtoja epävakaille osakesijoituksille ja ennätysalhaisille obligaatiokoroille. Kiinteän omaisuuden (esim. kiinteistöjen ja infrastruktuurin) suosio sijoituskohteena on kasvanut, sillä siitä voi saada obligaatioita paremman ja pörssiosakkeita vähäriskisemmän tuoton.

Pohjoismaiset sijoittajat ovat kohdentaneet varojaan kiinteistösijoituksiin jo pitkään. Kiinnostus infrastruktuurisijoituksiin on kuitenkin vasta nyt alkanut kasvaa.

Muutosta on kiihdyttänyt julkisen sektorin lisääntyvä mielenkiinto löytää vaihtoehtoisia tapoja vastata infrastruktuuritarpeisiin ja etsiä niille rahoitusta verojärjestelmän ulkopuolelta.

Monet institutionaaliset sijoittajat Ruotsissa harkitsevat strategiansa muuttamista siten, että infrastruktuuriin kohdennetaan aiempaa enemmän varoja.

Julkinen sektori ei pysty yksin rahoittamaan investointeja, joita vaaditaan infrastruktuurin ylläpitämiseen. Yhteiskunnan infrastruktuurin kehittämiseen kohdistuva kysyntä on toisin sanoen suurempi kuin tarjonta. OECD:n ja McKinseyn mukaan infrastruktuuri-investointien globaali tarve vuoteen 2030 mennessä on 57 biljoonaa USAn dollaria, josta Euroopan osuus on 9 biljoonaa. Ruotsin elinkeinoelämän etujärjestö Svenskt Näringsliv on arvioinut Ruotsin investointitarpeen noin 300 miljardiksi kruunuksi, mikä riittää ainoastaan Ruotsin liikenneinfrastruktuurin korjaamiseen.

Samaan aikaan pitkän aikavälin lainarahoitusta on saatavana entistä vähemmän. Se johtuu ennen kaikkea sääntelyn tiukentumisesta, muun muassa Basel III -direktiivistä. Pitkäaikaisista institutionaalisista sijoittajista tulee entistä tärkeämpiä infrastruktuurin puutteiden korjaamisessa sekä suorin että epäsuorin investoinnein infrastruktuurin investointialustoja hyödyntämällä.

Riskipääomarahastoille tyypilliset kulu- ja palkkiorakenteet eivät sovellu infrastruktuuri-investointien pitkän aikavälin sijoitusstrategioihin. Infrastruktuurisijoituksille tarvitaan uusia ja entistä pitkäjänteisempiä investointimalleja, jotka eroavat tavanomaisten pääomarahastojen malleista.

Infranode erottuu uudella mallillaan muista. Sen tavoitteena on kasvaa Pohjoismaiden johtavaksi pitkäaikaisten infrastruktuuri-investointien alustaksi.